Me sukututkijat, Lempi Kuisma ja Heli Sjöberg, jatkamme edelleen laajan sukumme tämän hetken eli pois nukkuneiden ja syntyneiden tietojen keräämistä ja kirjaamista.  Samaan aikaan aherramme sukumme historiassa.

Paljon tietoja puuttuu vielä 1900-luvun tapahtumista, osana tähän hankaluuteen on 100 vuoden salassapito aika. Esim. kirkkoherranvirastoihin ei enää pääse itse tutkimaan sukutietoja. Toisaalta tänäpäivänä on monet arkistot auenneet digiarkistoon. Tästä hyvä esimerkki on Inkerin ja Käkisalmen läänin tositekirja ja henkikirja vuodelta 1681, missä Toksovan Pastoratissa näkyy asuneen hyvin kauniilla ja selkeällä käsialalla kirjoitettuna esi-isämme Mathias Moisander.

Sukuterveisin Heli

28.6.2012

Yksi Moisanderin sukuhaara "levisi" Muolaan Karhulasta Kivennavan Saarenmaalle David Pettersson Moisanderin s.22.3.1804 muuttaessa kotivävyksi Maria Davidsdotter Häkkisen s.13.4.1814 kotitaloon. He saivat kaikkiaan 12 lasta, joista tasan puolet kuoli pienenä ja puolet kasvoi aikuiseksi ja menivät avioon. Yksi avioon menneistä tyttäristä oli Helena Davidsdotter Moisander s.12.2.1847. Hän meni vihille 23-vuotiaana Kivennavan Karvalassa asuvan Paul Thomasson Munnen s.24.10.1829, kanssa.He saivat Karvalassa 6 lasta, joista vain yksi lapsi kuoli pienenä. Tyttäristä Anna Maria Paulsdotter Munne s.28.6.1874 meni vihille 26-vuotiaana Kivennavan Raivolaan Esaias Pettersson Pimiän s. 24.5.1874, kanssa. 1900-luvun alussa elintaso oli jo hyvä ja Raivolan kylässä elinkeino kukoisti, he saivat kaikkiaan 10 lasta. Vain yksi lapsista kuoli vauvana. Talossa no 7 oli vilskettä kun 9 lasta kasvoi aikuiseksi. Raivolassa asui muitakin Moisanderin jälkeläisiä, siellä oli turvallista asua. Sukuyhteisö piti hyvin yhteyttä toistensa kanssa arjen askareissa ja pyhäpäivinä. Sieltä pakkolähdön jälkeen sukua on lisääntynyt esim. Munnen, Henttisen ja Nymanin kanssa. Jälkeläisiä asuu tänäpäivänä Järvenpäässä, Vantaalla, Nurmijärvellä, Lopella ja Hämeenlinnassa.